Sain Valkoinen harmaja -blogin suloiselta Suvilta hauskan haasteen muistella niitä ensimmäisen oman kodin tavaroita, jotka ovat edelleen matkassa mukana.
Itsehän asuin opiskeluaikoina pienessä yksiössä Turussa, mutta samaan aikaan rakensin omaa kotia silloisen poikaystävän kanssa Espoossa, josta käsin kävin töissä aina pari päivää viikossa. Yksiössä oli lähinnä lapsuudenkodista mukaan otettu, itse kuultovalkoiseksi käsitelty Lundian työpöytä sekä tv-taso ja lisäksi 120cm leveä jenkkisänky. Näistä mikään ei ole enää matkassa mukana, ja päätinkin soveltaa haastetta nyt sitten ensimmäiseen oikeaan omaan kotiin, jona Espoon kotiani pidin.
Ensimmäisestä kodista matkassa on edelleen pysyneet Iittalan ja Arabian astioiden lisäksi Eamesin DSR-tuolit. Tuoleilla on nyt ikää sellaiset 7 vuotta ja ovat edelleen kuin uudet!
Tuoleissa viehätti alunperin niiden keveys ja myöhemmin ne ovat osoittautuneet myös äärimmäisen helppohoitoisiksi -muovipinnalle tarvitsee vain näyttää rättiä ja taas on puhdasta. Keittiön tuoleissa tuo ominaisuus on mielestäni todella tärkeää.
Tuollaiset klassikkotuolit ovat hyvä esimerkki siitä, miten laatuun panostaminen kannattaa. Vielä seitsemän vuoden jälkeenkin tuolit miellyttävät, näyttävät hyvältä ja ovat mukavat istua. Lisäksi ne voi yhdistää helposti pöydän kuin pöydän kanssa. Nyt ne ovat X-jalkaisen lasipöydän kaverina, kun taas ensimmäisessä kodissa tolppajalkaisen pähkinäpöydän raikastajina.
Tartutteko mukaan haasteeseen?
Lisäksi minua kiinnostaa muiden lukijoiden ensimmäisen oman kodin tavarat, mitä sinulla on säilynyt matkassa mukana ensimmäisestä omasta kodista?