Tajuaakohan Maija ollenkaan, miten hyvin hän naamioituu valkoiseen kotiin? Turha kai tässä on muutenkaan kieltää, että sopivuutta ei olisi etukäteen suunniteltu; valkoiset karvathan olisi mustassa kodissa kauhistus, mutta tänne ne solahtaa kuin lusikka puuroon.
Pörreä lampaantalja on ilmeisesti ihanan pehmeä paikka, siinä viihdytään melkein yhtä hyvin kuin sängyllä unikaverina. Se olisi kuulkaas syksy korvilla ja luissa ja ytimissä, tunnustaudun vetäneeni jo eräs aamu toppatakin niskaan ja pipon korviin. Onneksi sisällä on pehmeää, pörreää ja kynttilöitä. <3
Tunnelmallista iltaa!
// My white fluffy friend with her sheep.