Parisen viikkoa sitten sain J.Rintajoupilta käyttööni yhden tämän hetken kuumimman uutuuden autorintamalla, nimittäin hybridi-crossover- Kia Niron*. Kia Niro on täysin uudentyyppinen automalli, sillä se muistuttaa katumaasturia, mutta on kuitenkin ketterämmän oloinen niin kooltaan kuin muotoilultaan. Crossover-korin ja hybridin yhdistelmä on lajissaan ensimmäinen ja olin todella iloinen päästessäni koeajamaan tätä linjakasta menopeliä muutaman viikon koeajon verran.
Vaikka tällä hetkellä koen ihan mainiosti pärjääväni julkisen liikenteen varassa, en voi olla muutaman viikon jälkeen myöntämättä, kuinka paljon auto myös helpottaa elämää. Erityisesti näin talven lähestyessä mikä onkaan ihanampaa kuin istua uudelta tuoksuvaan autoon ja lämmitellä käsiä ratin lämmittimen välityksellä, kääntää radiosta mieleinen kanava ja ajaa vaivattomasti paikkaan kuin paikkaan.
Kia Nirossa on autona sellaisia ominaisuuksia, joita itse arvostan kovasti: se on konstailematon, ympäristöä säästävä, luotettava ja täynnä uusinta teknologiaa, jotka tuovat lisää ajomukavuutta. Lisäksi tyylikäs muotoilu, runsaat säilytystilat ja seitsemän vuoden takuu tekevät autosta houkuttelevan. Nuorempa ajattelin, että haluan ehdottomasti sitten isona jonkin ns. merkkiauton eli Audin, Bemarin tai Mersun, mutta iän karttuessa olen alkanut arvostamaan ehkä hieman erilaisia asioita kuin autoa statussymbolina.
Kia Niron huippuominaisuuksiin kuuluu mm. kolmas silmä, joka hälyttää jos auto on ajautumassa viereiselle ajokaistalle. Kuolleen kulman valvontajärjestelmä ilmoittaa myös, jos muita ajoneuvoja on tulossa katvealueelle. Erinomainen navigointijärjestelmä, häräjarrutusjärjestelmä ja matkapuhelimen hands free -liitettävyysominaisuudet tuovat lisää ajomukavuutta sekä turvallisuutta. Lisäksi kohtuudessa pysyvä hintalappu on itselle sellainen asia, joka vaikuttaisi autohankintaa tehtäessä.
Eräs Ruotsissa asunut tuttavani muuten kertoi, että ruotsalaiset ajavat kohtalaisen edullisilla autoilla, mutta panostavat huomattavia summia rahaa koteihinsa. Tämä johtunee siitä, että siellä on jo totuttu siihen, että rahaa kyllä löytyy ilman että sitä tarvitsee erikseen auton myötä toisille näyttää. Sen sijaan ihmisen tykkäävät panostaa enemmin niihin asioihin, jotka näkyvät ja tuntuvat vain heille eli esimerkiksi sänkyyn. Taidan tässä kohtaa omata itsekin hieman ruotsalaista mentaliteettia, sillä itse olen aikanaan ollut valmis panostamaan yhteen mieluisaan nojatuoliin pienen auton verran rahaa.
Näiden parin viikon ihanan huolettomuuden jälkeen voin kyllä sanoa, että auto parantaa merkittävästi elämänlaatua, mutta on se kyllä verrattain kallistakin. Eikä pelkästään siksi, että autoon menee rahaa, vaan huomasin myös, että kauempana olevat sisustusliikkeet tulivat vähän turhankin tutuksi ja Ikeassakin tuli käytyä monta kertaa, kun lainassa olevat auto sen mahdollisti. ;)
Toistaiseksi tyydyn siis odottelemaan länsimetron saapumista ja kehoni kiittää siitä, että työmatkoihini kuuluu päivittäin vähintään parinkymmenen minuutin kävely.
Mutta ehkä sitten joku päivä.
*Auto saatu käyttöön bloginäkyvyyttä vastaan
